Teesi nro 1 Olen suomalainen
Saan olla suomalaisuudestani pikkuisen ylpeä. Suomen kieli, sauna ja sisu kertovat meistä jotakin. Samoin Suomen lippu tai vaikka rehellisyys. Ne eivät kuitenkaan kerro kaikkea!
Suomalaisuus on syntynyt vuosisatojen kuluessa erilaisista elementeistä. Kristillinen usko on ollut täällä yli tuhat vuotta. Sillä on lähtökohtansa Antiikin maailmassa ja juutalaisuudessa ja sitä kautta vieläkin varhaisemmissa kulttuureissa. Suomalaisuuteen on vaikuttanut mm. katolinen kirkko, uskonpuhdistus, Ruotsin suurvaltakausi ja Venäjä. Olemme osa Eurooppaa ja läntistä kulttuuria.
Elämme kuitenkin rajalla, Venäjän rajalla.
Kuusi vuotta Thaimaassa tekivät minusta kansainvälisen suomalaisen. Opin arvostamaan toisia ja opin arvostamaan omaa perinnettämme. Suomalaisuus on osa minua; jo äidinmaidossa olen sen maistanut ja omaksunut. Olen patriootti eli isänmaan ystävä. Näen oman arvoni ja annan arvon toisillekin. Suomalaisuutta kuten kristinuskoa ei voi kukaan omia itselleen. Silti saan reilusti sanoa missä liikunkin: olen suomalainen.
Teesi nro 2 Sananvapaus
Sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Vastuu tarkoittaa myös tasapuolisuutta mediassa. Valtaa pitävää eliittiä, kaikkia ideologioita ja uskontoja on voitava arvioida kriittisesti samalla mittatikulla.
Väärinkäytöksistä on uskallettava puhua.
Tieteessä on eri koulukuntia, jotka saattavat olla hyvinkin eri mieltä ns.tieteellisistä totuuksista.
Samoin mediassa on nähtävissä erilaisia ideologisia painotuksia.
On harmillista, että monet etsivät ns. vaihtoehtomedioista tapahtumien taustoja, kun jostakin asiasta ei voi -tai ei saa puhua.
Sananvapaus siis entistä reilummin käyttöön!
Teesi nro 3 Maahanmuutto
Maahanmuutto ja maastamuutto ovat aina olleet suomalaista todellisuutta. Voi sanoa, että on kolmenlaista maahanmuuttoa.
- Työperäistä eli muualta tullaan Suomeen tekemään työtä. Se on luonnollista ja tarpeellista, koska meillä tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta. Aikaisempina vuosisatoina Suomeen tultiin muualta perustamaan tehtaita ja työpajoja. Näin on syntynyt mm. puu- ja metalliteollisutta, joka tuonut työtä ja rahaa monille paikkakunnille pitkin Suomea.
- Kiintiöpakolaiset ovat osa valtioiden välistä toimintaa. Siinä toimitaan valtioiden keskinäisten sopimusten mukaisesti. Näitä sopimuksia kukin valtio pyrkii noudattamaan. Se on usein heikoimmassa asemassa olevien siirtämistä pakolaisleireiltä normaalin elämän pariin.
- Ns. pakolaisuus, joka on tällä hetkellä suuri haaste koko Euroopassa. Yleissääntönä voi sanoa, että hädässä olevia on autettava. Vaikeammaksi tilanne muuttuu, kun pakolaisuus paljastuukin siirtolaisuudeksi. Kun omassa maassamme on ennestään autettavia ja työttömiä, ongelma pahenee ennestään, kun omat autettavat kokevat, että heidän etujaan leikataan, jotta uusia voitaisiin auttaa. Pakolaisuus on vaikea ongelma, koska siinä joudutaan asettamaan rajoja. Inhimillisyyden kannalta on vaikeaa, että kaikkia ei voi auttaa. ”Maassa maan tavalla” on hyvä yleisperiaate, jota kannattaa noudattaa pääosin. Suomessa on rikollisia riittävästi omastakin takaa, tuskin heitä kannattaa tänne tuoda muualta.
Teesi nro 4 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on yksi aikamme yleisimmin hyväksytty ”virallinen” totuus. Jos haluaa pysyä viisaiden ihmisten kirjoissa, sitä ei kannata kritisoida. Olen itsekin sitä mieltä, että ilmasto on muuttunut. Tutkimusten tuomat faktat ja oma elämänkokemus tuottavat saman johtopäätöksen: ilmasto on muuttunut. On järkevää toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
Silti on hyvä muistaa, että ilmasto on elävä asia. Yksi iso tulivuorenpurkaus voi muuttaa nopeasti kehityskulun. Indonesiassa Krakataun purkaus vuonna 1883 laski joidenkin arvioiden mukaan maapallon lämpötilaa parilla asteella useaksi vuodeksi.
On myös tuotava esille ns. ilmastoahdistus. Se aiheuttaa ihmisissä vihaa, surua ja syyllisyyttä.
Puuttuuko tästä ilmasto-ideologiasta toivo? Väkisin tulee mieleen keskiajan katolinen kirkko, joka sai helvetillä pelottelulla ihmiset toimimaan paremman tulevaisuuden eli ns.taivaspaikan puolesta. Kysyn: onko todella niin, että meitä odottaa maanpäällinen helvetti, jos emme onnistu ilmastonmuutoksen torjunnassa?
Teesi nro 5 Talous
Suomi on osa Euroopan unionia. Se on ollut hyvä ratkaisu, sillä pieni, syrjäinen valtio ei pärjää yksin. On kuitenkin avoimesti kysyttävä, onko euron käyttöönotto iskenyt osaan suomalaisista erityisen kovasti. Ruotsi, Norja Tanska ja Englanti eivät ole liittyneet euro-valtioksi ja niiden talous näyttää pyörivän paremmin. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen palkkakehitys on jäänyt selvästi Ruotsin jälkeen ja on tätä nykyä parinkymmenen prosentin luokkaa (Talouselämä). On esitetty arvioita, että lähivuosina Suomen ja Ruotsin välinen elintasokuilu on samalla tasolla kuin 1970-luvulla. Monet vanhojen omakotitalojen omistajat ovat huomanneet tämän kehityksen jo nyt, kun ovat yrittäneet myydä kotiaan. Hinnat ovat tippuneet muutamassa vuodessa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Erityisesti tämä on koettu Itä-Suomessa ja maan syrjäisillä seuduilla. Saako tästä puhua?
Teesi nro 6 Venäjä
Me suomalaiset olemme joutuneet aina elämään venäläisten kanssa. He ovat olleet naapureitamme ja tulevat pysymään naapureinamme aina. Se on osamme.
Itä-Suomessa on kautta aikojen pidetty normaalina yhteyksiä Venäjälle, käyty kauppaa, kun se on ollut mahdollista. On Itä-Suomen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä, että yhteydet sinne säilyvät.
Diplomatian ja kaupankäynnin keinoin nykyistä tilannetta voidaan parantaa tuntuvasti. En ymmärrä, miksi jopa paikallinen media on innostunut kylvämään epäluuloja Venäjää kohtaan.
Itse näen, että sotavarustelu on tarpeetonta. Pienen kansan ei tarvitse varustautua hampaisiin saakka, jotta elämä olisi turvallista. En kannata Suomen liittymistä Natoon, nykyinen yhteistyö on riittävää. Sen puitteissa aseita, myös hävittäjiä voidaan vuokrata ns. Leasing-menetelmällä.
Hävittäjämiljardit voitaisiin käyttää koulutuksen kehittämiseen, yrittäjyyden tukemiseen, pakolaisten kotouttamiseen ja eläkeläisten eläkkeiden parantamiseen.
Muuan Opettaja jo totesi kerran, että joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu!
Teesi nro 7 Miksi Kristillisdemokraatit
Joskus olen kysynyt itseltäni, voiko puolue olla kristillinen, koska kristillisyyttä on niin monenlaista? Yhtä hyvin voi kysyä, voiko joku puolue toimia ei-kristillisesti?
Tai vielä laajemmin: miksi Saksassa kristillisdemokraatit ovat suurin puolue?
Aikaisemmin kaikista puolueista löytyi ihmisiä, jotka puolustivat kristillisiä arvoja. Vähitellen on käynyt niin, että kristillisyyttä on ”häivytetty” pois eri asioista. Onpa kyse päiväkodeista, kouluista,
armeijasta tai vaikka hoitolaitoksista, niin voi törmätä siihen, että kristinuskoa pyritään syrjimään.
Kristillisdemokraatit toimivat ns. positiivisen uskonnonvapauden puolesta; se on kirjattu myös YK:n peruskirjaan: kaikilla ihmisillä, myös lapsilla on oikeus uskontoon.
On olemassa hyvinkin monenlaisia maailmankatsomuksia ja uskontoja. Kaikki ne perustuvat erilaisiin ideologiseen näkemyksiin ja uskomuksiin. Otaksun, että kaikissa niissä on paljon hyviä arvoja.
Kuitenkin minun on helpointa yhtyä KD:n periaateohjelmaan: jokaisella ihmisellä on täysi ihmisarvo, ja että lähimmäisyys on tekoja toisen ihmisen eteen ja puolesta.
Ei ole mitään syytä häivyttää sanaa ”kristillisyys” taka-alalle. Kristillisyys on yksi osa länsimaista kulttuuria.